Titaania, mustetta, oh my!

Sorruin! Minun piti, nimenomaan piti, käydä vain vaihtamassa uusi kielikoru. Mutta kuinkas kävikään. Uuden korun sain juu, tulipa siinä samalla otettua napakorukin, puhtaasti ex tempore. Mietin asiaa ehkä... 10 minuuttia?

Ei vaan, napakorua olen halunnut useamman vuoden. Tänään en enää voinut vastustaa kiusausta. Kjäh. Mutta on se kaunis, titaaninen kahdella punaisella kivellä. Inssi ei ihan täysin ymmärrä viehätystäni kehon koristelua kohtaan. Titaani ja muste ovat vaan niin ihania. Tatuoinnit ovatkin suuri rakkauteni, lävistykset tulevat siinä heti perässä. Oma kauneuskäsitykseni voi joidenkin mielestä olla outo, mutta omapani se on.

Syksyllä aion ottaa uuden tatuoinnin niskaani, malli pysyy salaisuutena toistaiseksi. Olen lähes täysin päättänyt tulevat kuvani ja niiden paikat, laittelen niitä sitten kroppaani tilaisuuden tullen. Ei uskoisi, että olen viimeisen päälle neulakammoinen!

Ihan tyhmää

Vietin rattoisat 4 päivää neuron vuodeosastolla, mysteeripöpön kourissa joka ei halunnut tulla tunnistetuksi. Perjantaina pääsin pois ja lauantaina kipaisin vaatimattomalla 9h reissulla päivystyksessä. Tiedoksi kaikille: Likvornäyte on saatanasta, veripaikka on kiva juttu, vaikka onkin ihan kamala laittaa. Arvatkaapa kenen selkä on nyt kipeä pienen neuloilla tökkimisen jäljiltä? En valehtele, kun sanon että minua on pistetty tällä viikolla noin 12 kertaa. Ai niin, minähän pelkään neuloja, suorastaan hysteerisesti.

Onneksi, osaston hoitajat ja lääkäri olivat mukavia, samoin huonekaverit ja rakas avokkini muisti tuoda minulle viihdykkeiden (läppäri, lukemista ja DS) lisäksi suklaata, sekä tietty joka päivä ihanan itsensä. Oli muuten aivan ihanaa päästä nukkumaan omaan sänkyyn!

No joo, olen minä miettinyt mukavia asioita. Ei kunto kestä vielä tehdä paljon mitään. Pakko myöntää, että viimeisen viikon ajan kiukku, harmi ja suru ovat olleet päällimmäisinä tunteina, mutta koitan jättää ne viimein taka-alalle.

Mukavista jutuista olen miettinyt sisustusjuttuja, koiria ja ulkoisen ulkokuoreni ehostamiseen tarvittavia tuotteita (vaatteita, kenkiä, laukkuja, kosmetiikkaa). Tiedossa on reissu Ikean ihmeelliseen kuningaskuntaan, ehkä samalla kerralla käydään jossain muuallakin. Djurmagazinet on ainakin ihan pakollinen juttu.

Näin julkisesti lupaan tässä kohtaa alkaa lenkkeillä enemmän, olenhan koiranomistaja. Harmi, ettei kumpikaan koiristani välitä leikkimisestä, tyyliin keppien noutamisesta. Jasper katsoo minuun kuin olisin idiootti ja Mammi... No, Mammi pelkää kaikkia leluja, paitsi kissan karvahiiriä. Keppien kanssa Mammi leikkii itsekseen joskus, olenpa kerran todistanut kun molemmat karvakorvani järsivät samaa keppiä. Tietenkin eri päistä.

Jasperin kunniaksi sanottakoon, että se sentään välittää tietyistä leluista, mutta noutamaan se ei alennu. Se jyrsii. Jasper on jo kypsään ikään ehtinyt, oman arvonsa tunteva señor, joka ei turhia riehu. Siksi se nappaa lelun kylmän rauhallisesti hampaisiinsa ja alkaa jyrsiä. Kongit ynnä muut ovat olleet kovin suosittuja juurikin tästä syystä.

Minä haluaisin olla hyvä koiranomistaja, sellainen joka jaksaa lenkkeillä pitkin pusikoita lähes väsymättä. Haluaisin harrastaa jotain koirajuttua. Tokoa, agilityä... Mikä nyt sopii parhaiten omalle terveydelle ja tietty koiran persoonalle.

Saas nähdä. Jospa tästä aktivoituisin, kun olen nyt julkisesti luvannut niin tehdä. Tai ainakin yrittää.

Sokerihumalassa

Viime aikoina olen kotiuttanut vaatteita ja kenkiä ynnä muuta ihanaa milloin mistäkin.

Nilkasta kun löytyi jännetupentulehdus, niin hetkeen ei tepastella korkokengissä minnekään. Vielä pari viikkoa pitänee malttaa. Höh. Onneksi rakkaat kenkäni eivät pakene minnekään. Uusia jalkineita kaappiin on nimittäin ilmestynyt kokonaiset seitsemän paria, vanhojen risojen tilalle. Rakas pikkukissa Laku 8kk, tuhosi uskolliset tekomokkasaappaani lirauttamalla niiden päälle. Ärr.

Tämä päivä on mennyt todella hyvissä tunnelmissa, sain viimein toimivan migreenilääkityksen ja se jos mikä on ihanaa! Viimeiset 1,5kk on mennyt toistuvien kohtausten kanssa taistellessa ja tänään oli ensimmäinen päivä pitkään aikaan ilman kipua. Sanat eivät riitä keromaan kuinka onnellinen olen sen vuoksi. Aamulla melkein pillahdin helpotuksen ja onnen itkuun kun tajusin olevani täysin toimintakykyinen ja kivuton. Oli ilo nousta ja lähteä liikkeelle, kun päässä ei jyskyttänyt rivi höyryvasaroita.

Tänään tiemme vei Zeppelinin kauppakeskukseen pienelle shoppailuretkelle. HenkkaMaukan alerekistä nappasin mukaani parit farkut ja Inssi löysi itselleen kengät Clicsiltä, sekä pari Asterixia Kirjakassista. Lisäksi herkuttelimme Arnold'sin bageleilla ja jälkkäriksi oli vaniljacremellä täytetty ihana pomadasydän, nam! Kotimatkalla pistäydyimme Cittarissa vaihtamassa SodaStreamin hiilihappopullon ja teimme pikkuisen ruokaostoksia. Kerrassaan mukava päivä, huomenna olisi tiedossa bänditreenit, seuraava keikka on taas hiukan lähempänä, hui!

Vielä tälle iltaa nautiskelen kotisaunan lämmöstä ja laitan kynnet. Tuli jopa kokeiltua trimmerin kanssa riehumista tuolla pihan puolella, nyt on hauiksessa pientä tärinää ja joka puolella paukamia, kiitos miljoonan sääsken. Niitä meillä riittää.